Muutama pisto naistutkimuslistan keskusteluihin

I

Tristram Shandy haaveilee:

Voi meitä! — millaista jaloa jälkeä saisimme aikaan! — kuinka se minulta sujuisi! — ja millä mielellä kirjoittaisin sellaisille lukijoille! — ja te — hyvä taivas! kuinka haltioisittuisekaan lukiessanne , — mutta ooh! — tämä on liikaa, — minä voin pahoin, — minä pyörryn ihanasti sitä ajatellessani! — tämä on liikaa ihmisen luonnolle! — tarttukaa minuun, — päätäni huimaa, — olen umpisokea, — teen kuolemaa, — olen mennyttä. — Apua! Apua! Apua! — Malttakaa, — helpottaa jo,  sillä alan aavistaa, että meidän kaikkien hengen säihkyessä koko rahan edestä, — eipä aikaakaan kun meidän olisi mahdotonta päästä yksimielisyyteen mistään: — niin paljon olisi satiiria ja sarkasmia — nälvimistä, pilkkaa, suunsoitooa ja sanailua, — pistoja ja väistöjä siellä ja täällä, — yhtä ilkeilyä kaikki tyynni, – oi taivaan tähdet! Miten siinä näykittäisiin ja kynsittäisiin, mikä melu ja mekkala kallojen kolistessa, rystysten rytistessä, iskujen sadellessa arkoihin paikkoihin, — ei sen keskellä elämästä tulisi mitään.

Mutta toisaalta, koska meillä kaikilla olisi erinomainen arvostelukyky, me korjaisimme asiat sitä mukaa kuin ne menevät hullusti; ja vaikka me yhä inhoaisimme toisiamme enemmän kuin vastaava määrä piruja ja piruttaria, rakkaat luontokappaleet, me olisimme kuitenkin sulaa ystävällisyyttä ja kohteliaisuutta, — maitoa ja hunajaa,  — eläisimme toisessa luvatussa maassa, — maanpäällisessä paratiisissa, jos sellainen voi olla olemassa, — niin että loppujen  lopuksi meidän kävisi aika hyvin.

Sterne, Laurence: Tristram Shandy. Elämä ja mielipiteet. Kolmas kirja, luku XX,  TEKIJÄN ESIPUHE, s. 177-178. Suomentanut Kersti Juva (Helsinki, WSOY 2003).  Alkuteos The Life and Opinions of Tristram Shandy, Gentleman ilmestyi 1759-1768.

II

Myös Fredrika Runeberg osallistuu 1800-luvulta keskusteluun ja kommentoi sitä, mitä me naistutkimuksen opettajat saatamme kutsua binaariseksi ymmärrykseksi sukupuolesta, ja jonka seurauksena miehet ja naiset vertaillaan aina eri planeetoille,  ja ehdottaa varovaisesti  jotakin, josta nykyään voisi puhua vaikapa radikaalina sukupuolieron teoriana.

“Naisen kyvyt ovat aivan toiset kuin miehen”, sanotaan. “Hänellä on niitä ominaisuuksia, näitä vikoja, mies taas on sellainen ja tällainen. ” Hyvin mahdollista, jopa todennäköistä, että näin on asian laita – mutta – mistä tietää, että näin on? Erilainen kasvatus, erilainen yhteiskunnallinen asema, erilainen asema kotielämässä, toinen Herra, Despootti, käskevä, toinen alistettu, totteleva, epävapaa, orja (nimistä viis, eihän tässä sanoista kiistellä?), ja tätä sukupolvi toisensa jälkeen. Eikö tällä tavalla ole tuotettu erilaisuutta miehen ja naisen välille, niin että tämä olisikin paljon suurempi ihme kuinse, että he nyt tosiaan ovat keskenään erilaisia.

Fredrika Runeberg Hvad begärä qvinnorna?, sit. Mazzarella, Merete: Fredrika Charlotta o.s. Tengström. kansallisrunoilijan vaimo. Helsinki, Tammi 2007, 289.

III

Sternen Tristram -kertojan tyylistä  ja Fredrika Runebergin kuvaamasta kaksijakoisesta, ikuiseen vertaluun pakottavasta sukupuoliymmärryksestä sikiää naistutkimuslistalla  kerta toisensa jälkeen loppumaton tarina, jossa implisiittinen utopia on maailma, jossa kaikki jakautuisi miesten ja naisten ryhmien kesken tasan fifti-fifti: pahoinpitelyt, nöyryytykset, seksikumppanit ja tyydytykset, tutkimusrahoitus, kengät, rakkaus, hoiva, instituutiot… mitä kaikkia niitä aiheita onkaan kahden vuoden aikana käsitelty.

Mutta siinä missä Tristram-herran elämäkerta  on loppumattoman hyväntuulinen ja optimistinen, naistutkimuslistan jatkokertomus on päivä päivältä agressiivisempi. Avoimesti, piilossa, tietoisesti, tiedostamatta, tyylissä, tavassa, puhuttelussa, kuuntelemisessa, mitassa, mallissa, luokitteluissa, sanoissa, vaietessaan. Ei siihen oikein näytä tyydyttävää ratkaisua siitä, että jotkut sinnikkäät jaksavat – sukupuoleen katsomatta – yrittää palauttaa keskustelua lempeästi ja ymmärtävästi raiteilleen.

Aika on ajanut naistutkimuslistan kaltaisen yhteiskunnallisen ja tutkimuksellisen keskustelumahdollisuuden ohi. Internet-äkseeraus voitti. Jatkamme tolkullisemmilla foorumeilla, minä ainakin.

Toistan sanani naistutkimus -listasta

Naistutkimuslistalla naistutkimus@uta.fi on käyty viime viikkoina taas kiivasta kiistaa listan tarkoituksesta.  Olen päättänyt olla tällä kertaa ottamatta kantaa julkisesti listalla, koska samat kuviot toistuvat yhä uudestaan.

Tähän kaivoin jota kuinkin vuosi sitten listalle laittamani viestin, jonka takana edelleen seison. Oma tunnetilani on kuitenkin vuodessa vaihtunut surusta ja turhautumisesta ahdistukseen ja aggressioon.

Olen poistanut oheisesta viestistä vain lopun, joka koski vuodentakuista ajankohtaista keskustelun käännettä.

**

Hyvät listalaiset,

Naistutkimuslista on käytännöiltään vapaa keskustelulista, jonka
keskusteluja ei ole suuremmin rajoitettu, ohjailtu, määrätty,
sensuroitu, typistetty – ylipäänsä hallinnoitu rajoittamalla. Näin on
ollut sen perustamisen alusta asti, ja minua surettaa se, että yhä
useamman – mukaan lukien itseni – mielessä tällainen alkaa näyttää
toivottavalta.

Tämä olisi kuitenkin mahdotonta, sillä ei kukaan voi käyttää
työaikaansa tähän. En usko, että kenelläkään olisi halua sitä
tehdäkään, ei palkalla eikä ilman. En myöskään usko, että kukaan
kykenisi sensoriksi vahingoittamatta julkisen keskustelun,
tieteellisen kommunikaation, yhteiskunnallisen debatin ja
naistutkimusyhteisön eettisiä periaatteita. Lain rikkominen on sitten
eri asia, silloin pitää listan ylläpitäjän toimia – jälkikäteen.

Niinpä ei ole muuta mahdollisuutta, kuin että jokainen listan käyttäjä
ymmärtää, että hän itse on vastuussa siitä, miten hän listaa käyttää.
Toivon, että jokainen myös ymmärtää, että kyseessä on julkinen
puheenvuoro tutkimuksellisella forumilla.

Täällä keskustellaan ja tiedotetaan tutkijoina, opiskelijoina ja
tutkimuksesta kiinnostuneina kansalaisina. On ihan oikein keskustella
suoraan omaan tai jonkin toisen tutkimukseen liittyvistä asioista, on
oikein puhua naistutkimuksen opetuksesta, organisaatiosta,
rahoituksesta, pulmista ja mahdollisuuksista, on oikein tiedottaa ja
mainostaa, kysyä ja vastata. On aivan yhtä oikein nostaa esiin muita
yhteiskunnallisia kysymyksiä, vaikka kytkös tutkimukseen ei aina
olisikaan suora. Siitä kun tutkimus ja opetus elävät ja saavat virikkeensä!

Mutta silloin kun käydään julkista keskustelua tutkimukseen
liittyvällä forumilla, noudatetaan tutkimuksellisen yhteisön
keskustelun periaatteita. Naistutkimus-lista ei tietenkään ole
tutkimuksellinen julkaisu eikä tänne kirjoiteta tiedettä. Lisään vielä
painokkaasti: Nimenomaan ei! Ensimmäinen vaatimus listalla
keskusteluun osallistumiselle pitäisikin olla sen ymmärtäminen, että
tutkijat kirjoittavat tutkimuksensa muilla forumeilla aivan samoin
kuin opiskelijat kirjoittavat opiskeluun liittyvät paperinsa ja
opinnäytteensä muualla. Toisten tutkijoiden ja opiskelijoiden työn
lukeminen ja  niistä oppiminen on valtaosalle listalaisia
jokapäiväistä, aivan oikeaa työtä. Se vaatii aikaa, se vaatii
sulattamista, se vaatii sen kunnioittamista, että toiset ihmiset ovat
tehneet työtä. Kiihottavimmankin hybriksen ja parhaimmankin
oivalluksen hetkellä täytyy jaksaa muistaa, että myös aiemmin on
ajateltu ja myös toiset kykenevät ajattelemaan.

Tutkimusten kriittinen arviointi tapahtuu myös ensi sijassa muualla
juuri siitä syystä, että se on työlästä, hidasta, yksittäisiin
tutkimuksiin ja laajoihin tutkimuksellisiin keskusteluihin
perehtymistä, oman tutkimuksen suhteuttamista muiden sanomaan,
kritiikin kohdentamista ja argumenttien hiomista. Tällaista työtä ei
yksinkertaisesti voi tehdä sen paremmin sähköpostilistoilla kuin
päivittäisjournalismissa. Tällä en tarkoita sitä, etteikö yksittäisten
tutkimusten, tutkimussuuntausten, teoreettisten käsitteiden tai miksei
nyt sitten vaikkapa kokonaisten tutkimusalojen kritiikkiä saisi nostaa
esiin naistutkimuslistalla (tai sanomalehdessä). Huolellista kritiikkiä näillä forumeilla vain ei voi harjoittaa. Tuskinpa kannattaa yrittääkään, sillä näin ei kuitenkaan koskaan  tavoita sitä mitä tavoittelee, kestävää ja aitoa tieteenkritiikkiä, koska se tieteen pelisääntöjen mukaan käydään tutkimusten sisällä ja  välillä, tiedeyhteisössä ja sen julkaisuissa. Pienimuotoiseen keskusteluun kirja-arviot ja katsaukset ovat mainio väline, samoin tieteellisten päivien työryhmät ja akateemiset paperit. Keskeisin keskustelu käydään tutkimuksissa. Tiedeyhteisössä sähköpostilista on aika marginaalinen juttu.

Ehkä se mitä listalla voi tehdä, on nostaa esiin joitakin suhteellisen
rajallisia kriittisiä huomioita, pohjustaa omaa laajempaa
kritiikkiään, “mainostaa” sitä, ja ehkä ennen muuta nostamalla
joitakin kysymyksiä keskusteluun. Hyvin arvokasta sinänsä, ja itselleni tärkeä ajatus kun aikoinaan listaa olin rakentamassa.

(POISTO)

(NAISTUTKIMUSLISTAN ONGELMIIN) ei pure kuin itsekritiikki ja sitoutuminen tutkimuksellisen, julkisen keskustelun toimintapoihin ja etiikkaan.

Jaana Vuori

Unen tulkintaa

Näin yöllä jälleen yhden yliopistounen. Luennoitsija professori NN naapurilaitokselta oli niin terävä ja hauska, että koko tuhatpäinen yleisö, minä mukaan lukien, nauroi maha kippuralla. Katsomo oli jälleen jyrkkä, mutta tällä kertaa manipuloin itseäni että en olisi vaarassa pudota pitkin penkkirivejä tai askelmia. Hukkasin takkini ja laukkuni ja niitä valtavankokoisesta ultramodernista talosta etsiessäni eksyin tutkijaystävästäni. Minun piti tavata hänet pihalla, ehdottomasti piti. Miksi, en muista. Ehkä hänellä oli minun tavaroitani?

Luennon aiheena oli psykoanalyysi. Ei mikään sattuma, sillä olen valvemaailmassa luvannut yltiöpäisesti itse pitää luennon psykoanalyysista suhteessa omaan alaani. Ikävä vain etten minä ollut se unen mainio luennoitsija siellä edessä, jolle yleisö hurrasi ja taputti vaikka hän taisikin eksyä omille teilleen aiheestaan. Pääasia että kaikki nauttivat.

Aloitin tänään oman luentoni teon. Melkein kymmenen vuotta vanha seminaaripaperini houkuttelee minua yhä jatkamaan, vaikka järki sanoo ettei minulla nykyisellään ole siihen varaa ja mahdollisuutta. Yritin metsästää ajantasaista katsausta, ja löysinkin mitä mainioimman artikkelin psykoanalyysista ja sukupuolistumisen ja rodullistamisen prosesseista.

Valvemaailmassa fantasioin vakavasta, jäsentyneestä, terävästä luennosta. Löytäisinpä kerran yhden, sen kaikkein tärkeimmän argumentin, ja pysyisin siinä.