Kommentti luonnokseen hallintojohtosäännöstä
syyskuu 22, 2010
Tänään on viimeinen päivä laittaa lausuntoja ja kommentteja Tampereen yliopiston luonnokseen hallintojohtosäännöksi. Tässä oma osuuteni. (Teksti on kirjoitettu alunperin ensi sijassa yliopiston sisäiselle keskustelufoorumille, mutta käynee tännekin.)
Viime viikkoisesta koko yliopiston väelle järjestetystä keskustelutilaisuudesta jäi vaivaamaan seuraava asia, joka liittyy läheisesti tähän prosessiin. Vastauksena minun ja muutamien muiden esittämiin kysymyksiin rehtori ja hallintojohtaja vastasivat jotakuinkin niin, että johtosäännöstä päätetään ensin ja sen jälkeen on sitten alempien säännösten ja ohjeistusten vuoro.
Kyllä, varmasti näin.
Kyse onkin siitä, voidaanko näitä erilaisia ja eri tasoisia säädöksiä valmistella irrallaan toisistaan. Ei voida, on selkeä kantani. Nyt näin ollaan kuitenkin tekemässä.
Kolme suurinta kysymysmerkkiä ainakin itselleni ovat tässä vaiheessa nämä:
1) Yliopistolaki eli korkein mahdollinen paperi säätää professorien tehtävistä, kelpoisuudesta ja valinnasta (33 §). Lakia valmistellessa siihen muistaakseni yritettiin saada pykälät myös muun opetus- ja tutkimushenkilöstön osalta, mutta niitä ei saatu.
Nyt laissa sanotaan, (31 §) että ”henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista ja valintamenettelystä määrätään tarkemmin johtosäännössä.” Tämä koskee myös ”henkilöstöä muiden tehtävien hoitamista varten”, joka viittaa siis siihen joukkoon, joka yliopistossa hoitaa erilaisia hallinnollisia ja palvelutehtäviä.
Oletan että tarkoitus on jatkaa käytäntöä, jossa opetus- ja tutkimustehtäviin (lukuun ottamatta lyhyitä sijaisuuksia yms.) ottaa rehtori. Mutta kuka tekee esitykset rehtorille ja millä perusteilla, miten prosessi kulkee?
Johtosääntöluonnoksessa ei näistä asioista sanota mitään. Ups, unohtuiko valmistelijoilta?
2) Muu opetus- ja tutkimushenkilöstö kuin professorit sekä muu yliopiston henkilöstö ovat pitkään muodostaneet ns. kakkoskiintiön erilaisissa yliopiston toimielimissä ja olleet siis mukana päättämässä asioista eri tasoilla (yliopisto, tiedekunnat, laitokset). Ykköskiintiössä ovat professorit, kolmosessa opiskelijat.
Samalla kun johtosäännöstä nyt ollaan Tampereella päättämässä, on aivan auki, mihin ”muu henkilöstö” hallinnollisesti jatkossa kuuluu ja ketkä ovat heidän esimiehiään. Toisin sanoen siis se, ovatko he (tai ketkä heistä ovat) keskushallinnossa ja keskitetyissä palveluissa, ketkä tulevissa tieteenalayksiköissä ja johtavatko heitä tieteenalayksiköiden johtajat vai jotkut muut esimiehet.
Kun siis tulevassa johtosäännössä säädetään, mihin elimiin henkilöstöllä on edustus, ei näillä näkymin tiedetä, kenellä on edustus ja missä.
Otan konkreettisemman esimerkin. Niin sanotulla hallintoväellä ei ole ollut tähän asti suurta intressiä olla jäseninä laitos- ja tiedekuntaneuvostoissa, koska näissä on päätetty enimmäkseen opetuksen ja tutkimuksen asioista. Toisaalta heillä (tai osalla heistä) on ollut suuri merkitys päätöksenteossa esittelijöinä. Tulevissa tieteenalayksiköissä päätetään näistä samoista asioista, mutta ilmeisesti myös monista sellaisista asioista, joilla on suora vaikutus heidän työhönsä. Jos siis ”muulla henkilöstöllä” on jatkossa intressiä olla mukana tieteenalayksiköiden johtokunnissa, vähenee vastaavasti (ehkä) ”muun opetus- ja tutkimushenkilöstön” vaikutusvalta.
Koska kiire on, samaan aikaa väsätään tietysti myös tulevien tieteenalayksikköjen vaaleja koskevaa vaalisääntöä tai mikä paperin nimi sitten onkaan. Mitenkähän vuoden vaihteen jälkeen toimitaan, jos nyt tämän vuoden puolella vaaleissa äänestävät ja/tai ehdokkaina olevat ja valituiksi tulevat eivät olekaan tieteenalayksikön palveluksessa?
3) Johtosääntöluonnosta laadittaessa on lähdetty minimalismin periaatteesta ja niinpä siitä on karsittu (lähes) kaikki, mikä säätelee päätösten valmistelua. Ts. siinä ei kerrota, mitkä elimet valmistelevat esimerkiksi ehdotukset päätöksentekoa varten.
Joitakin mainintoja on työryhmistä tai vastaavista epävirallisemmista komiteoista, joita rehtori ja tieteenalayksikköjen johtajat voivat nimittää. Miten näihin seulotaan ihmisiä?
Otetaan nyt tuo henkilöstön rekrytointiesimerkki. Ehdottaako tieteenalayksikön johtokunta vai kenties johtaja yksin ketä opetus- ja tutkimustehtäviin otetaan?
Onko tulevissa kandidaatin koulutusohjelmissa, maisteritutkinnon oppiaineissa ja maisteriohjelmissa, tutkimuskeskuksissa tai muissa muodostelmissa jonkinlaisia toimielimiä, jotka panevat heitä koskevat asiat liikkeelle ja joita prosessissa vähintäänkin kuullaan?
Kuka hallinnon työntekijöistä valmistelee ja esittelee tehtävät päätökset? Strategian, budjetin ja raha-asiat, henkilöstöasiat, tutkintoasiat, opetussuunnitelmat ja opetusohjelmat, tutkimuskeskusten asiat jne., kaiken sen mistä laitos- ja tiedekuntahallinto on tähän asti vastannut?
Vaikka valtion virkamiehiä ei enää olekaan, ehkä kuitenkin on jonkinlaisia ”julkisoikeudellisten yliopistojen” esittelytehtäviä, jotka vastaavat siitä etteivät yliopistot ”itsenäisinä oikeushenkilöinä” tee ihan mitä sattuu. Voiko olla niin, että nämä ammatti-ihmiset eivät olekaan suoraan töissä niissä tieteenalayksiköissä, joiden asioita he valmistelevat?
Yliopistolaki:
